Kestot käyvät läpi elämän

Kestovaipat

• Lapsi kuluttaa noin 5000 kertakäyttövaippaa vaippa-aikanaan, joka on keskimäärin 2,5 vuotta
• Vaippoja kuluu päivässä noin 5-6 kpl, yksi paketti kestää käytössä keskimäärin vajaan viikon
• Jos vaipparoskis tyhjennetään kerran päivässä, roskisreissuja tulee vaippa-aikana noin 900
• Roskiin viedyistä vaipoista kertyy henkilöauton painoinen (noin 1500 kg) keko
• Vaipoista vapautuu kaatopaikalla metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Suomen metaanipäästöistä 54 % on peräisin kaatopaikoilta ja jäteveden puhdistuksesta

Kestovaipoilla pärjää hyvin koko vaippaiän. Kertaostoksena vaipat kirpaisevat, mutta niitä voi myös hankkia pikkuhiljaa lisää. Monet ostavat ja kokeilevat erilaisia vaippoja, joita onkin nyt kiitettävästi tullut uusien ja vanhojen nettipuotien valikoimiin. Kestovaippoja voi ostaa myös joistain ekokaupoista.

Kuvassa flanelliset ja froteiset tarrakiinnitteiset vaipat. Päälle puetaan kosteussuluksi muovinen vaippahousu tai villavaippahousu.

Kestovaipat yhdistetään edelleen jonkinlaiseen köyhäilyyn jota vain himoviherpiipertäjät harrastavat. Ekologista kestoilu onkin, mutta se voisi olla myös laatutietoisen ja tyylistään tarkan valinta. Kun kertakäyttöisiä vaippoja ja siteitä mainostetaan "puuvillanpehmeiksi" ja "kangasmaisiksi", kestovaipat ja -siteet ihan oikeasti ovat sitä. Siteet ja vaipat voi ostaa valmiina, tehdä tai teettää 100% puuvillasta, silkistä, fleecesta, mikrokuidusta yms.

Amerikan ihmemaassa kuluttajille on tarjolla mm. kestosidesettejä sävy sävyyn: klassisesti pukeutuvalle vaikkapa Burberry-kuosiset kestositeet, hippiäidille käsinvärjätyt hamppusiteet. Amerikkalaiset kestovaipat noudattavat samaa monipuolista linjaa: ellei tuhansien erilaisten printtikuvioiden joukosta löydy sopivaa kuosia, lapsen pepun voi suojata vaikka vaipalla joka takaapäin katsottuna näyttää eläimennaamalta korvineen.

Design-siteet ja -vaipat eivät välttämättä tule edes erityisen kalliiksi, jos ne tekee itse, valmiilla kaavoilla joita löytää netistä. Amerikassa ja Euroopassa (mm. Iso-Britanniassa) vaippoja ja siteitä ompelevat ja jälleenmyyvät ns. working at home mamit (WAHM).
Suomessakin toimii wahm-putiikkeja*, mutta itsetehtyjä vaippoja ja siteitä tekee toistaiseksi vain kaksi yrittäjää. Mallit ovat aika perinteisiä.

Kotimaisia Vekkuli-vaippahousuja valmistava ja myyvä Virpi Uhlbäck on ollut alalla kaksitoista vuotta. - Aina on välillä huumaa ja hiljaisempia kausia. Tasainen käyttäjäkunta on kuitenkin koko ajan ollut olemassa.

Virpi Uhlbäck uskoo että vaipoissakin vähän on aina enemmän. - Yksinkertainen ja helppokäyttöinen malli on kaikkein toimivin.

*) WAHMin voi karkeasti ja ei-niin-kovin-vakavasti suomentaa:

KÄPY = KotiÄiti-PienYrittäjä

PYKÄ = PienYrittäjä-KotiÄiti

KÄYRÄ= KotiÄiti-PienYRittäjÄ

KETTU = Koti-Emo Tekee Töitä Uutterasti

KOTKA = Kotona Kaiken Aikaa
Kotona Karrieeri
Kakarani Ovat Työelämän Kiireitä Arvokkaampia

Älä eksy vaippaviidakkoon

Rautalankamalli: Alimmaiseksi puetaan kosteutta imevä osa, päällimmäiseksi kosteutta pitävä kerros. Yöksi väliin voidaan lisätä imeviä osia, esim. pötköksi taiteltu sideharso.

Vaipat jaetaan karkeasti 'Kaikki mukana' -vaippoihin (All-in-One) sekä sisävaippoihin ja päällysvaippoihin. Päällysvaippa tai ns. kuorivaippa toimii kosteussulkuna. Luonnonmukaisin vaihtoehto kosteussuluksi on villa. Esim. hahtuvavillalangasta neulotut housut ovat halpa ja toimiva ratkaisu joka pitää isotkin pissat kurissa. Päällysvaippoina käytetään myös polyesterista valmistettuja, muovilaminoituja tai fleecepäällysteisiä vaippahousuja. Tärkeää vauvan ihon hyvinvoinnin kannalta on materiaalin hengittävyys.

Sisävaippoja tehdään enimmäkseen froteesta ja flanellista. Sisävaippaan voi lisätä erillisiä imukerroksia, joita on helppo itsekin tehdä. Imukykyä löytyy vaikkapa vanhasta froteepyyhkeestä! Ompelutaidottominkin osaa leikata vaippoihin sopivia pötkylöitä ja vetäistä reunat siksakilla. Valmiit lisäimut ovat yleensä flanellia, froteeta tai hamppua. Kalleimpia vaihtoehtoja ovat mikrokuitu- ja fleecevaipat, joissa on päällimmäisenä mukana kosteutta pitävä pintakerros.

Hankintakustannuksissa voi säästää ostamalla kestovaipat käytettyinä. Koska kestovaippamarkkinat ovat kasvaneet huomattavasti, käytettyjä vaippoja on tarjolla erityisesti netissä. Useimmat vaipat saavuttavat parhaimman imukykynsä vasta pesujen jälkeen, joten käytetty vaippa voi olla uuttakin parempi ostos.

Muistutus: Vaippojen ei tarvitse olla hienonhienoja. Jos sinulla ei ole varaa ostaa kuviollisia all-in-oneja, mutta haluat kestoilla, sijoita harsoihin, flanelleihin ja villahousuihin. Yhdistelmä palvelee vauvasta taaperoon, kestää käyttöä ja kuivuu nopeasti.

Pisujen pesu

Kestovaippojen pesu ei vie niin paljon aikaa kuin kuvittelisi. Käytetyt vaipat laitetaan kannelliseen tai kannettomaan sankoon tai reiälliseen, ilmavaan pyykkikoriin odottelemaan pesua. Vaippoja voi joko liottaa etikkavedessä tai kuivasäilyttää jolloin vaipan voi tarvittaessa huuhtaista kraanan alla, kiertää kuivaksi ja säilyttää sellaisenaan sangossa. Kuivasäilytys ei vaadi välttämättä edes vaipan huuhtelua. Haisuja ja hometta tulee vain jos vaippoja säilytetään umpinaisessa astiassa ja mytyssä. Hajuja pelkäävä voi käyttää vaippasangossa esim. teepuuöljyä tai eukalyptysöljyä; muutama tippa sangon pohjalla raikastaa koko vessan.

Pesukoneen lingon on syytä olla hyvä jotta vaipat kuivuvat nopeasti narulla. Kuivausrumpu taas ei ole mitenkään välttämätön jos kuivaustila muuten on hyvä. Pesuaineen tulisi olla mahdollisimman vähän saippuaa sisältävää, hajusteetonta ja valkaisuaineetonta. Vääränlainen pesuaine jättää vaippoihin saippuamaisen kalvon.  Huuhteluainetta vaipat eivät siedä. Jotkut käyttävät huuhteluun etikkaa, mutta herkkäihoisimmat lapset saattavat saada pienistäkin määristä ihottumaa ellei vaippoja huuhdo erityisen hyvin.

Yöööks, kakkaa

Pissit, kakat ja muut eritteet kääritään länsimaissa niin tiukkaan muovikääreeseen että niiden näkeminen ja haistaminen on suorastaan pelottavaa. Kestovaippoja arastellaan mm. tämän suuren kakkakysymyksen vuoksi. Hassua ja turhaa, koska kakan ja etenkin kakanhajun kanssa joutuu enemmän tekemisiin kun käyttää lapsella kertakäyttöisiä vaippoja. Kestovaipoista kakan voi tipauttaa tai huuhtoa käsisuihkun avulla suoraan pyttyyn. Mitä kiinteämpi kakka, sen helpompi homma. Pökäleet ja läjät eivät jää haisemaan roskikseen. Usein vaippa on täysin puhdas kakan jäljiltä, ja sen voi jopa pukea lapsen päälle uudestaan. Näin etenkin jos käyttää pintakuivaa liinaa tai riisipaperia vaipan sisällä.

Esikoisella käytimme vain kertakäyttöisiä vaippoja. Liukuovikomeroon sijoitetusta kannellisesta säilytysastiasta huolimatta kakkavaipat haisivat vaikka pöntön olisi tyhjentänyt joka ilta. Toisella lapsella olemme käyttäneet kestovaippoja ja päässeet eroon sekä hajuongelmasta että roskien kuskaamisesta.

Kestoilu on kivaa!

Oikein valitun kestovaipan pukeminen lapselle ei vie sen kauemmin aikaa kuin kertakäyttöisenkään vaipan päälle laittaminen. Vaipanvaihto on tehtävä lapselle mukavaksi, ei pakoksi. Nakuilukin on sallittua, peppu tuulettuu ja lapsi saattaa samalla saada idean opetella pissaamista muuallekin kuin vaippaan. Vahinkoja varmasti tulee, lattialle, tuoleille, matoille ja sängyille, mutta se ei liene kovin vaarallista jos taloudessa on lattialuuttuja ja puhdistuainetta.

1,5 -vuotias ottaa kuivan kestovaipan pois ja menee kylpyhuoneeseen pissille. Hän lorottelee lattiakaivoon vielä mieluummin kuin pottaan, mutta isoveljen esimerkin innostamana hän yrittää pissiä myös pönttöön, vessakorokkeella seisoen.

Kestositeet

Naisella on kuukautiset elämänsä aikana noin 400 kertaa. Määrään vaikuttavat mm. lasten lukumäärä sekä mahdollisten imetysten kesto. Siteitä kuluu yksien kuukautisten aikana pari paketillista eli muutama kymmenen. Koska siteet sisältävät muovia, niitä ei voi hävittää polttamalla. Kaatopaikalla voisikin ainakin teoriassa olla kaksi vierekkäistä metaanikaasua tuottavaa jätekasaa: toisessa 5000 lapsen kertakäyttöistä vaippaa ja toisessa äidin 825 kertakäyttöistä kuukautissidettä samalta ajalta.

Kuvan kestositeet ovat valkaisematonta 100 % puuvillaa ja puuvillaflanellia. Ylhäällä olevat siteet ovat valmiita sellaisenaan käytettäväksi, alhaalla (keskellä ja oikealla) olevan siteen irralliset imuosat asetetaan siivekkeellisen osan "taskuihin".

Kestovaippojen kylkiäisenä myös kestositeiden valikoima on Suomessa laajentunut. Kestositeet ovat hyvä valinta herkkäihoiselle. Nykyaikainen, siivekkeellinen kangasside on miellyttävä, huomaamaton ja imukyvyltään vähintään kertasiteen veroinen.

Mitä, kuppi sinne?

Siteiden lisäksi myynnissä on myös luonnonsienitamponeita ja ns. kuukautiskuppeja. Ne ovat luonnonkumista tai silikonista valmistettuja varrellisia kuppeja, jotka laitetaan emättimeen keräämään kuukautisveri. Kuppi tyhjennetään esim. muutaman tunnin välein ja sitä voi käyttää myös öisin. Käytön jälkeen kuppi pestään. Käyttökokemukset ovat pääosin erittäin hyviä. Toisin kuin tamponit, kupit eivät ärsytä emättimen limakalvoja. Kupeilla on kolmen kuukauden rahat takaisin -kokeiluoikeus.

Kroonikkovaipat ja inkontinenssisuojat

Kestovaippoja ja virtsankarkailuun tarkoitettuja suojia valmistetaan myös aikuisille. Kohderyhmänä ovat lähinnä vanhukset ja vammaiset. Vaipat voidaan valmistaa henkilökohtaisten mittojen ja käyttötarpeen mukaan jolloin vaipat ovat taatusti sopivia. Kestovaipat eivät myöskään hiosta.

Sirpa Leppänen on tehnyt Ekoset-lastenvaippojen ja sairaalatarvikkeiden ohessa aikuisten kestovaippoja jo kymmenkunta vuotta, mutta kertoo että vaihtoehto on yhä huonosti tunnettu.

- Aloitin valmistuksen koska asiakkailta tuli aikoinaan kyselyjä. Suomesta aikuisten kestovaippoja on hankala saada, mutta esimerkiksi Saksassa jo olisi valinnanvaraa.

Soittokierros helsinkiläissairaaloiden pitkäaikaishoito-osastoille vahvistaa että kestovaippavaihtoehtoa ei ainakaan niissä tunnettu. Kukaan neljästä vastanneesta ei ollut kuullutkaan kestovaipoista. Yksi kauhistui pyykkikuluja, toinen ihmetteli saadaanko vaipat varmasti pesuissa puhtaaksi, kolmatta koko kysymys nauratti ja neljäs ärsyyntyi.

Kestovaipat säästävät myös tilaa

Sirpan valmistamat vaipat kuluvat yksityisten käytössä. Sairaalat eivät ole kiinnostuneita kestovaipoista, vaikka ovat kaatopaikkajätteen suurtuottajia. Sirpa Leppäsen kokemuksen mukaan syynä on useimmiten sairaalabyrokratia.

- On helppo merkitä isot kertakäyttövaippaerät sairaalan hankintabudjettiin, mutta kestovaippoja käytettäessä pesulakulut näkyisivät suoraan osaston omassa budjetissa. Pesulalaskua pelätään kuin peikkoa!

Kertakäyttöiset aikuisten vaipat vievät paljon säilytystilaa, koska ne toimitetaan kotiin isoissa erissä 2-4 kertaa vuodessa. Vaippapaketeille on varattava kokonainen vaatekomero, sauna tai muu tila. Kestovaippahousuja aikuinen tarvitsee noin 12 kpl.

Teksti ja kuvat Minni Niemelä

Anna palautetta jutusta