Sakara syntyi mukavuudenhalusta
Neliöliinat ovat tulleet vuoden sisällä Suomen kantoliinamarkkinoille. Tällä hetkellä myynnissä on jo neljä eri merkkiä. Sakara erottuu joukosta kotimaisuutensa, pääntukensa ja selkään nostamista helpottavien vyötärönauhojensa ansiosta.
31-vuotias graafinen suunnittelija ja hoitovapaalla oleva kahden lapsen kotiäiti Susanna Koivuneva sai idean omasta kantoliinasta omien kantokokemuksiensa innoittamana. - Esikoiselle ostettiin kantoliina kolme vuotta sitten. Toivoimme kastelahjaksi rahaa kantoliinaa varten.
Susanna kantoi esikoistaan omatekoisella yliolanliinalla ja erityisesti auringonkeltaisella Didymoksella, mutta yli 5-metrisen liinan sitominen oli hankalaa kaupoissa tai leikkipuistoissa varsinkin loska-aikana. Kolme vuotta sitten sidontaoppia ei vielä juurikaan ollut saatavilla. - En osannut yhtään sidontaa, josta olisi voinut nostaa vauvan pois ja jättää päälle odottamaan kyytiläistä takaisin, Susanna muistelee.
Toista lastaan Susanna on jo kantanut enemmän erityyppisissä liinoissa kuin kuljettanut rattaissa.
Neliöliinoihin Susanna ihastui heti kun kuuli niistä, mutta varsinaisen ahaa-elämyksen hän koki nähtyään ensimmäisen neliöliinan. Liinoissa viehätti kaunis, neliömäinen olemus ja niiden aasialaiset juuret.
Osaavana tee-se-itse -ihmisenä Susannalle oli luonnollista ideoida omaa liinaa. - Olen niin mukavuudenhaluinen, halusin luoda vaatimattomasti täydellisen liinan, ainakin omiin tarpeisiini!
Vauva eteen, taapero selkään
Aluksi Susannan oli tarkoitus suunnitella aivan uusi ja erilainen kantoliina. Hän päätyi yhdistämään alkuperäisen ideansa leveät olkanauhat ja alakulmien lenkit sekä neliöliinan ominaisuudet, koska halusi liinan jolla voi kantaa lasta selässäkin. Näin hän aikaansai liinan, jolla voi kantaa pientä vauvaa edessä ja vähän isompaa vauvaa tai taaperoa selässä. - Ihmiset yleensä mieltävät neliöliinan selkäliinaksi. Sakaran ei ole tarkoitus olla pelkästään jompaa kumpaa, vaan yhtä hyvin molempia.
Susanna on nopeasti asioista innostuva ideoija, joka osaa myös toteuttaa useimmat ideansa. - Kun innostus koittaa, on pakko päästä heti tekemään. Käytännössä se tarkoittaa sitä että yöt tulee valvottua. Onneksi lasten isä auttaa mahdollisimman paljon.
Liinan kehittelyvaiheessa Susanna ei tiennyt toteuttaako hän itseään vai onko tekemässä tuotetta myyntiin. Liinansa kaupalliset arvot hän hoksasi vasta saatuaan liinasta viimeisen version valmiiksi. Vaikka liinalla ei ehkä rikastu, Susanna on tyytyväinen: - Minusta on ilahduttavaa ja tyydyttävää olla tekemässä jotain näin tärkeää.
Pääntuki suojaa ja tukee
Susannan oma kannettava oli liinan kehitystyön aikaan ½-vuotias. Äidistä tuntui vähän hurjalta kantaa vauvaa, koska liina jäi vauvan kylkien kohdalta täysin avonaiseksi. Ulosvalahtamisen estämiseksi Susanna ompeli neliön sivuille ylimääräiset nauhat. Liinan työnimi oli mallinsa mukaisesti Tähti. Sakaraksi liina muuttui kun Susanna lisäsi pääntuen kannattelemaan liinaan nukahtavan vauvan retkottavaa päätä ja siirsi sivunauhat pääntukeen kiinni.
Pääntuki toimii hyvin myös lasta selässä kannettaessa, kunhan huolehtii siitä että äidin selkään nojaavalle vauvalle jää tilaa hengittää. - Pääntukea kannattaa selässä pitää löysällä tai pyytää kaveria varmistamaan vauvan oltavat. Ihan pientä vauvaa suosittelen ehdottomasti kantamaan edessä, oli kyse Sakarasta tai muista liinoista. Hän on niin turvaton ja hento vielä, Susanna Koivuneva muistuttaa.
Sakarassa on tarranauhalla kiinnitettävät vyötärönauhat jotka helpottavat lapsen nostamista selkään nopeasti ja ilman apua. Susanna kertoo niiden olleen pitkän mietinnän tulos. - En halunnut solmittavia nauhoja, koska niitä olisi tullut liikaa. Yliolanliinantyyppiset renkaat painoivat. Vyötärönauhat kehitin, koska minua itseäni hirvitti nostella lasta selkään muilla tavoilla.
Sakara löysi paikkansa
Susanna kertoo että palaute on ollut palkitsevaa. - Tuntui mukavalta, kun ensimmäisiä positiivisia kommentteja alkoi tulla, ja siltä se tuntuu vieläkin! Tuntui kivalta kun omasta Sakarastani puhuttiin liinana muiden liinojen joukossa.
Sakara on ns. hyödyllisyysmallilla eli "pikkupatentilla" suojattu tuote. Malli myönnetään enintään kymmeneksi vuodeksi uudelle, keksinnölliselle ja teollisesti käyttökelpoiselle tuotteelle.
Sakaran jatko riippuu Susannan mukaan hänen omasta jaksamisestaan: hän kun haluaa nauttia siitä mitä tekee. Toistaiseksi väsyminen on vielä kaukana, koska Sakarassa riittää haasteita. Suomalaista neliöliinaa kun kysytään nyt myös vientiin, ja tilauksia tulee siihen tahtiin että Susannan on pian siirrettävä tuotanto ulkopuolisille ompelijoille.
teksti ja kuvat: Minni Niemelä
Linkit: