Sukellus kantoliinakulttuuriin
Kirja oli luettavana lapsiperheessä, jossa kantoliinoista ei etukäteen tiedetty juuri mitään. Kannettavia perheessä on yksi, toinen lapsi on tulossa. Perheen äiti on käyttänyt ensimmäisellä lapsellaan rintareppua jonkun verran, mutta kirjan luki läpi lopulta isä.
Uutta hänelle olivat erityisesti kantamisen taustalla olevat ajatukset. - Yllätyin, kun huomasin että kyseessä onkin syvällisempi juttu kuin ihan pelkkä lapsen kantaminen, kirjaan tutustunut isä ihmetteli.
Koelukijamme yllättyi myös liinojen hinnasta. Hän on luullut että liinat ovat mitä tahansa kankaita ja että niitä käyttävät ne, jotka eivät halua ostaa kalliita rintareppuja. Hätkähdyttävää olikin huomio, että kantoliina maksaa melkein aina enemmän kuin rintareppu. - Miksei kantoliinoille luoda kunnon brandia, koelukijaisä ihmetteli. Didymoksesta tai muista liinamerkeistä hän ei ollut koskaan kuullut.
Kolmas yllätys testiperheemme isälle oli se, että jotkut saattavat arvostella liinakantamista rajustikin. Hän ei ollut tullut edes ajatelleeksi, että siinä saattaisi olla jotain kummastelemista. Toisaalta hän kuitenkin kaipasi vastakkaista tietoa. Kirkilionis tiivistää kirjassa kantoreppujen, kantorinkkojen ja kantoliinojen tärkeimmät ominaisuudet ja kun muiden kantotapojen kohdalle on liitetty varoituksia käytön suhteen, kantoliinojen osalta varoitusta ei ole, vain maininta että vaatii sidontojen opettelemisen ja harjoitusta. Tätä koelukijamme piti hieman puolueellisena. Hän myös epäili, että ei uskaltaisi olla käyttäjänä varma siitä osaako tehdä sidonnan oikeaoppisesti ja turvallisesti.
Koelukijamme ei innostunut kantoliinoista tai kantamisesta erityisemmin, mutta sanoi kunnioittavansa niitä jotka jaksavat lapsiaan kantaa. Oman lapsensa kohdalla hän ei ole pitänyt kantamista mitenkään erityisen tarpeellisena, mutta arvelee, että siitä voisi olla apua vilkkaan lapsen aloillaan pitämisessä. Itse hän ei kuulemma jaksaisi kantaa, koska epäilee kantamisen olevan hikistä hommaa. - Lasta voi hoitaa muutenkin ja antaa läheisyyttä esimerkiksi sylissä pitämällä, isä tuumaa.